Sunnuntaiaamu oli kaunis ja ehdittiin saada pitkä aamulenkki tehtyä ennen kuin
se muuttui sadepäiväksi. Ja sadetta on taas piisannut.
Kellojen siirtäminen toikin sitten pimeät illat.
Niitä piristää liikkuminen aina kun voi valoisaan aikaan ja liikkuminen joka tapauksessa vaikka olisi pimeää.
Maanantai-illan kuntopiiri tehtiin pihalla! Sisällä olisi ollut maskijumppaa tarjolla ja siihen
en kyllä pysty. Maskin kanssa hengittäminen on raskasta vaikka vain istuisi paikallaan.
Tämä on kyllä pandemian ahdistavin vaihe minulle, maskiin kyllä on jotenkin jo tottunut
koska nyt pakko tehdä kaikki että tästä raivostuttavasta korona-ajasta selvittäisiin.
Ja kyllähän me tästä selvitään!
