Kellokeskiviikko, eli keskellä hiljaista viikkoa mennään. Joka päivä tuntuu nyt paistavan aurinko, aamu aukeaa kylmänä, mutta lounasta hakiessa saa väistellä vesilätäköitä (tai vesiputteja kannuslaisittain) ja varoa heti seuraavalla askeleella ettei liukastu jäiseen katuun. Kevät.
Pääsiäinen tarkoittaa meille sitä että mies viimeinkin saa muutaman päivän vapaata. Nähdään perhettä ja sitten mennään mökille yöreissulle!
Voi että me siitä on haaveiltu!
Rantasaunan löylyjä, takkatulta (meillä kun ei ole takkaa kotona), kylpyveden hakemista jäähän kairatusta reiästä.
Siitä reiästä puheen ollen. Toivokaamme että vesi Pohjanlahdessa hivenen nousee. Viime pyhänä olisi saanut reiästä lapioida kuravelliä veden ollessa ennätysmatalalla. Jäät suorastaan laskeutuivat kuoppaan.
Ja eväätkin on jo haettu. Viidettä kassia ruokaa (suklaamunia!!) ja juomaa. Nam.
Soliga vårdagar fortsätter. Kyligt på morgon men lunchtiden får man hoppa över vattenpölar och med följande steg akta så man inte halkar. Vår helt enkelt!
Påsken, för oss betyder att mannen äntligen får några dagar ledigt.
Vi ska träffa familjen och sen blir det villaövernattning!
Som vi har längtat efter det.
Strandbastun, att få stirra på elden (när man nu inte har någon spis hemma), hämta vatten från hålen i isen. Apropå hålen i isen, där får vi hoppas att vattennivån i Bottenviken stiger betydligt.
Förra helgen hängde istäcket nästan neråt från stranden pga rekordlåga vattennivå. Spännande. Eller inte. Stiger inte vatten får vi lov att bära allt hemifrån. Det ska bli intressant. :)
Nå mat för påsken är redan inhandlat. Typ fem påsar. Memma o påskäggar. Nam! :)