Seisoskelin illan hämärtyessä oikein kameran ja jalustan kanssa pellon reunassa.
Mistä moinen, no eilinen revontuli hehkutus jäi näkemättä. Laiskuutta.
Vaan nyt ei ollut revontulien ilta. Mutta tähtiä oli ja säkenöivä kuu.
Luvattiin aurinkomyrskylle jatkoa joten nyt olin valmiina. Yksin pakkasen paukutellessa talon nurkkia ja pöllön (villi arvaus) huudellessa metsän siimeksestä.
Pysyttelin niin lähellä taloa että yllättävän tilanteen sattuessa olisin sisällä alta puolen minuutin. Juu, en ole karski eränkävijä.
Olen kasvanut turvallisessa lähiössä katulamppujen valossa. :)
Nyt valmistaudun huomiseen, aamulla kerhoryhmä ja illalla Eric Saaden konsertti Campus Allegrossa, Pietarsaari. Iiiiik. Tytöt pakottivat mukaan kuskiksi.
Tog riktigt kameran och stativen ikväll och stod redo vid skogskanten. Redo för norrsken. De som jag missade igår, när precis ALLA pratade om den otroligt fin fenomen på himmelen.
Jag var helt enkelt för lat att gå ut och titta om det var sant.
Fint var det ikväll, men inga norrsken i sikte.
Bara ugglan (tror jag), och kölden som smällde till i husets knutarna. Jag höll mig så pass nära huset att ifall en oväntat situation skulle ha hänt, vore jag inne i stugan inom trettio sekunder.
Jo, just så modig är jag i den vilda naturen. :)
Jag har ju växt upp i förorten, mitt i bland gatulampornas trygga ljus.
Nu, förberedning inför imorgon dagens dagklubben och kvällens koncert. Jaa, Eric Saade i Campus Allegro, Jakobstad! Iiiik. Det var tjejer som tvingade mig med som chaufför.
