Sunnuntain parhaat

 

Myönnän, olen sortunut pyörittelemään hieman silmiäni
joskus kun ihmetellään miten äkkiä vauvat kasvavat. Pyydän anteeksi.
Tänään en ollut uskoa silmiäni ja päivittely oli sen mukaista. :)
Mutta että viikossa vauveli oli muuttunut jo!!
Aamulla kirkossa kummipoika soitti junioriharmonikkojen kanssa.
Ihan tippaa pyrki linssiin kun vetivät hartaasti Kuinka kukaan koskaan voisi rakastaa kurjaa maailmaa.. Jumala voi aina rakastaa…
Ensi viikko on täynnä Talviharmonikkaviikon ohjelmaa.
Tulipa hieno sunnuntai!
Vielä viikko normaaliohjelmaa ja sitten on hiihtoloman vuoro.
Kuulostaa erittäin hyvältä. :)

Nu måste jag medge, att det kan ha hänt, att jag har inte alltid riktigt fattat när man undrar huuur bebisar kan växa så fort. Jag ber om förlåtelse.
För att idag kunde jag inte tro mina ögon. Liten skatt hade ju ändrats i en vecka!
Det blev en hel del ojjoj, hur kan det vara så och ni vet. :))

På förmiddagen fick jag nästan törka tårar när faddersonen spelade accordeon med många andra i kyrkan. Så fint!
Nästa vecka är full med dragspelsmusik när Talviharmonikka- veckar börjar.
Vilken fin söndag det blev!
Ännu en vanlig vecka, sen sportlov.
Oj, vad det låter bra!