Parasta

 

Paras viikonlopun aloitus on lähtö mökille perjantaina.
Vaikka olisikin töitä viikonloppuna, tuo hetki nollaa viikon touhut.
Ilmoilla ei ole niin väliä mutta kaunista auringonlaskua aina arvostetaan.
Saunaaminen voi mennä myöhään mutta sitä on vaikea valitella. Nyt lauteilla sai kuunnella länsituulta, tulen rätinää, kuuman veden pöhinää kiuassäiliössä ja tietenkin ihaninta ääntä, löylyn sihahduksia tulikuumille kiville.
Kynttilän valossa sai kylpeä ja käydä jääkylmässä meressä kastautumassa.
Ei silloin ihmiseltä paljon puutu.
Aamulla tuuli oli laantunut ja kova sade jätti muistoksi vesihelmiä rantakaisloihin.
Kotona vastassa nuoriso, iltapäivällä pyörälenkki ennen uutta vesisadetta, illalla kirkkoon.
Jotkut viikonloput ovat läheltä pitäen täydellisiä.
Kohta kuvaamaan!

 

 

 

Bästa sättet att börja helgen är att landa till villan på kvällen.
Fastän man ska jobba under helgen så nollställer man sig på något härligt sätt där.
Vädret spelar inte så stor roll men en vacker solnedgång är alltid uppskattad.
Det blir en sen bastubadning men man kan ej klaga. Denna gång fick man lyssna när hård västlig vind härjade på, på bästa ljudet när man kastar löyly och njuter av värme. Doppade i det iskalla havet, stod i skymning och bara andades.
Då fattas inte så mycket i en människas liv.
På morgonen mötte jag sol efter nattens hård vind och regn. Pärlor av regn överallt i strandens vass.
Väl hemma mötte vi våra ungdomar. På eftermiddag hann vi på cykeltur före en ny regn. På kvällen gick jag till kyrkan.
Vissa veckoslut är bara nästan till perfekta.
Snart familjefotografering!