Harrastukset

Itsenäisyyspäivänä sain herätä omassa kodissa, lähteä metsään takapihalta, huokailla
harmaata, pimeää, märkää keliä ja palata kotipihalle missä jouluvalot loistivat lohtua pimeään aamupäivään.
Saatiin yhdessä äidin ja isän kanssa painella puolijuoksua lumettomassa metsässä etsien täydellistä
joulukuusta. Isähän sen taas ensin löysi niin että joutui vähän jo sykettä nostaa ojien varsia pitkin loikkiessa,
vaan löytyi se kuusi meillekin eikä kahta sanaa, hyvät oli molemmat!
Yhdessä istuttiin kahvipöytään ja joulutortut maistui.
Sen jälkeen pääsin avantoon!
Ystävät, sauna, pimeä ilta, laiturilta tikapuita pitkin alas mustaan jäiseen veteen,
pulahdus ja lauteille takaisin.
Tämä maa, tämä rakas synnyinmaa.
Linnanjuhlat ja tyhjät salit. Peruuntuneet juhlat ja tilaisuudet.
Tyhjät kirkot ja maskikansa.
Suomi selviää tästäkin.
Koska meillä selvitään.
Hyvää itsenäisyyspäivää!

Wilma sai synttärilahjan reippaasti etuajassa, mummun kutoman islanninneuleen!
Samalla ohjella kuin minunkin neule mutta keltaista yläosassa.
On ihana lanka (Novita Natura) Ntuossa riddarissa, ei edes tämmöiset herkkähipiäiset kitise että pistelee ja kutittaa.
Tänään meillä on olleet neuleet päällä koko ajan, ulkoilua on riittänyt auringonpaisteessa.
Vaikka kellojen kääntämisen voi minun puolesta lopettaa, niin on tämä kesäaikaan siirtyminen ihanaa kun illat
muuttuu jotenkin kerralla. Auringon paiste ilta kahdeksalta huhtikuussa on jotakin joka läikähtää sisimmässä,
katse nousee ylös ja toivohan siinä herää. Kohta on taas kesä mutta nytkin on jo hyvä!
Tulen rätinä takassa, kevään valo ulkona  ja päivän ulkoilusta kuumottavat posket,
ruudulla ruotsinkielisen seurakunnan nuortenillan livelähetys,
pieni hetki onnea.

Wilma fick en födelsedagspresent i jätte god tid, mommo stickade en isländs tröja åt henne också!
Superglad av vacker riddare sin! Den är ju precis samma som jag har,  men har gul i övre delen.
Tröjan är av härlig garn, Novita Natura, så mjuk så man behöver inte vara rädd att det kliar.
Idag har varit en skön dag att vara ute, vi har haft tröjor på hela dagen.
Njuter så mycket av dessa vårkvällar när ljuset räcker till så länge. 
Skönaste våren, ljusen är lika härligt fastän dagen ha varit kall och blåsig.
Att sitta här och lyssna på brasan, lyssna på ungdomssamlings live sändning, ljuset där ute, varma kinden av dagens utevisstelse,
en liten stund av lycka.

Hyvällä mielellä sunnuntai-illassa jälleen.
Meidän ohi on mennyt viikonlopun aikana suuret määrät reppuselkäisiä vaeltajia Öjan saaristopolulle.
Miten mahtavaa että sää on ollut aurinkoinen (sitä luvataan ensi viikoksikin) ja polku on hyvässä kunnossa.
Jäinen osittain mutta todella hyvä kulkea vuoden aikaan nähden.
Onnellinen kaikkien puolesta joita tilanne ahdistaa eikä normaali harrastuksia ole. Ulos on todellakin voinut mennä!
Käytiin eilen omaa saaristopolkua kävelemässä, todettiin että meri on auki, tuuli oli hyytävä mutta sehän lähtiessä tiedettiin.
Tänään syötiin hyvä lounas ja lähdettiin Bosundin vaelluspolulle.
Luonto hoitaa. Se on fakta.
Onnellinen että äiti ja isä, jotka kuuluvat iän puolesta riskiryhmään, ottavat asian rennosti. Käyvät luonnossa lenkillä, vain tarvittaessa lähikaupassa hiljaiseen aikaan, äiti kutoo uutta villapaitaa Wilmalle, kirjoja on lainattu ja tunnelmat hyvät oudosta tilanteesta huolimatta.
Tämäkin aika loppuu vielä!

Islannin villapaita eli riddari on jo valmis!
Äitin tekemä ja aivan täydellinen!
Valittiin Novitan lehdestä malli ja tilattiin lankapaketti ohjeineen. Nappiin meni.
Nyt syyhyttää kovasti joku muukin väri.. äitikään ei ollut ihan vastaan ajatusta koska oli kuulemma niin hyvät ohjeet ja nopea tehdä.
Wilma otti kuvat ja minä yritin olla kunnolla ja tyylikkäästi kuvissa.
Sehän ei aina ole helpointa, kovin on kiinni siitä millä mielellä lähtee kuvaushommiin.
On niin kivat värit tässä riddarissa että väkisinkin hymyilytti. Lumitilanne näkyy kuvista, kuin olisi tomusokeria siroteltu kuivakakun päälle.
Se määrä juurikin on meillä lunta nyt.
”Hiihtolomaa” kohti.
Ja hei, Kaisan tekemät huovutetut lapaset kädessä! Kiitos!

Mamma var snabb, nu redan har jag en underbar isländs tröja på mig!
Se hur fin! Perfekta färger. 
Men men, man började sukta efter en till med andra färger med detsamma..
Enligt mamma ingen omöjlighet eftersom tröjan var roligt och enkel att sticka.
Vi beställde garn och instruktioner från Novita, storlek M har jag och den sitter fint.
Wilma tog bilderna. Ni ser hur mycket snö det finns i Öja nu.
Japp japp, lär inte komma många skidturer under sportlov nästa vecka med det här takten.
Men vackert kan det vara ändå!
Och vantarna, dom har Kaisa stickat och tovat, så varma, tack!

Onni on äiti joka innostuu minun käsityö toiveistani!
Itse en ole 90-luvun jälkeen minkäänlaista käsityötä tehnyt. Virkkasin useamman verhon ja yhden neuleenkin tein, toinen hiha oli lepakkomallia, toinen tyköistuva.
Siihen se jäi. Nyt tuli yhtäkkiä mieleen että norjalainen/islantilainen villapaita olisi ihana juttu!
Ja äiti tarttui tähän haasteeseen. Kohta saa jo sovittaa!
Jouluna sain kauneimmat villasukat ikinä, pitääpä kuvata ne, instassa olen kyllä niitä vilautellut.
Muutamat kuvat vielä Kaisan ja Paavon lasihuoneesta, kiitos paljon tykkäyksistä täällä blogissakin!

Vilken lycka är att ha en mamma som älskar att göra handarbete!
Mängder av vantar och yllesockor har vi fått under åren men nu blev jag väldigt förtjust i en norsk/isländsk ylletröja.
Och mamma ville prova på att göra en för mig. Spännande!
Själv har jag inte gjort handarbete efter 90 talet. Då virkade jag mest.
Men det tog slut och har inte börjat på nytt ännu. 
Några bild ännu från glasrummet, ni var väldigt många som gillade inlägget, så roligt, tack för det!

Käytiinpä ystäväni Teijan kanssa Ullavassa Taide Vionojalla katsomassa taidenäyttely ja nauttimassa kahvit tällä viikolla.
Olen päättänyt käydä enemmän taidenäyttelyissä. nyt olen jo parantanut huomattavasti koska viime vuosien saldo on nolla.
Miina Äkkijyrkän näyttely Jukkolanmäen navetanvintillä on seuraava tavoite.
Muuten on vain yritetty nauttia ja selvitä helteestä. Hyvin on mennyt.
Mökillä tänään, käsivarsia ja olkapäivä kuumottaa, aurinkorasvan kanssa tuli laiskoteltua.
Kun sitä oikeasti tarvii niin harvoin…
Muuten oli reipasta, pesin matot.
Huomenna vielä vähän lomameininkiä, lauantaina hääkuvausta. Näin nämä kesäviikot hujahtavat!

Niin ja pysähdyttiin vielä Ullavan kaunista kirkkoa ihailemassa.
Oikeaoppista lähimatkailua!

Öjan perinteinen uimakoulu on saatettu päätökseen tältä kesältä.
Tuntuu tärkeältä olla mukana tässä vuosikymmeniä jatkuneessa toiminnassa.
Tarjoamme aina päättäjäisissä munkkeja ja limsaa.
Ja tietysti kahvia vanhemmille. Snåren maukkaat possumunkit luovutti Kerstinille mies joka kertoi olleensa uimaopettajana Öjassa, vuonna 1968!
Tänäkin kesänä oli haastavat olosuhteet, kovaa tuulta suoraan rantaan, siinä 15 asteen nurkilla pyörivä lämpötila.
Asian tilasta valittavat vain aikuiset. Lapset seisovat hytisten keikkuvalla laiturilla odottaen uintivuoroa eikä valituksen sanaa!
Kyllä se naurattaa joka vuosi. Lapsille uimakoulussa on aina hyvä keli!
Uimaopettajia käy sääliksi, toppaa on saanut olla päällä viime vuosina poikkeuksetta.
Nyt olen minäkin ”uinut” tälle illalle, saunasta tietenkin.
Ajoissa nukkumaan, sillä huomenna kuvataan häitä!

Så har vi haft simskola avslutning för årets simskola i Öja.
Känns viktigt att vara med i verksamhet som har pågått årtionden här. 
Vi bjuder alltid limsa och munkar i avslutning. Och kaffe för föräldrar förstås.
När Kerstin hämtade Snåres grisar sade karln som sålde grisar att hälsningar dit, han hade varit simlärare i Öja också, år 1968!
Denna sommar som många somrar före hade vi utmanande väder igen. Hård vind rakt mot stranden och kyligt dagligen.
Men det är bara vuxna som klagar. Barnen är nöjda, man får ju simma!
Huttrande står de på gungande flytbryggan och väntar sin tur att hoppa i.  Det tycker jag är så härligt varje år.
Man tycker bara synd om simlärarna, vinterjackor har behövts. 
Ikväll har jag också ”simmat”, från bastun så klart. 
Imorgon blir det bröllopfotas!

Pullanleivontaa olisi ohjelmassa tänään.
Täytyy vain selvittää se vaikein este eli aloittaminen. Koska aamu on alkanut reippaasti, ylös ennen kahdeksaa ja koiran kanssa lenkillä ennen puoli kymmentä, on juuri nyt se hetki kun kahvikuppi ja tietokone voivat ankkuroida hyvät aikeet ruudun eteen.
Toisaalta selkä ei kestä nyt istumista kovin kauan (joo taas mennään selkä jäykkänä) niin arvelisin että vaara ei ole niin suuri.
Lisäksi pyykkivuori painaa mieltä.
Eli kaikesta tästä voi päätellä että kiva lauantai tulossa.
Koska palkintona siintelee ihanat laskiaispullat!

Idag ska det bakas bulla.
Det ända som man måste övervinna är svårigheten att börja. 
Morgonen har börjat bra, upp före klockan åtta, ut med hunden före nio, så det svåra är nu att inte blir kvar här framför datorn med kaffekopp i handen. Ryggen dock låter inte sitta jättelänge (japp, den kramppar igen) och byk berget väntar så faran är inte så stor. 
Och priset väntar, fastlagsbulla med mycket grädde i! 
Ja, det blir bra det här lördag!